Kompostointia kotona

 Mökillä meillä on ollut jo pitkään Biolanin kompostoiva huussi. Siellä on siis biojäte pystytty kompostoimaan mutta kotona biojäte on mennyt sekajätteeseen. Tänä keväänä hankimme pitkän harkinnan jälkeen Biolanin eco 220 lämpökompostorin. Se on ollut iso haaveeni kauan. Nyt tulevan jätelain muutoksen myötä se tuli ajankohtaiseksi.

Kompostori itsessään on kallis hankinta, lähes 500€. Se kuitenkin nopeasti maksaa itsensä takaisin, kun sekajäteastian tyhjennysvälin pystyi pidentämään neljästä viikosta kahdeksaan, eikä jatkossa tarvitse maksaa erillisen biojäteastiastan tyhjennyksestä. Mikäli emme kompostoisi itse biojätettä tulisi meille siis erillinen astia, jonka tyhjennysväli on kaksi (2) viikkoa ja yhden tyhjennyskerran hinta olisi 11,33€. Pelkästään tämä toisi asumiskustannuksiin vuodessa 294,58€ lisäyksen. Parissa vuodessa olemme säästäneet kompostorin hinnan takaisin ja saaneet mitä mainiointa materiaalia puutarhaan.

Keväästä asti olemme keränneet keittiössä erilliseen pieneen astiaan kaikki biojätteet. Lisäksi olemme kompostoineet pihapuiden pilantuneet omenat. Alkuun saimme myös appivanhempieni biojätteet kompostoitavaksemme. Nyt heillä on oma kompostori, joten omilla jätteillä on pärjättävä ☺

Yhtenä iltana isäntä näytti keittiön jäteastiaa todeten: Mieti kuinka paljon meillä on aiemmin mennyt biojätettä sekajätteseen? Nyt me voimme hyödyntää tämän itse. Ihanaa, kun hänkin alkaa innostumaan kompostoinnista.

Kompostorin lisäksi tulee ostettavaksi kuivike. Kesäaikana käytin vähän mitä sattui luonnosta löytyvän, esimerkiksi puuhaketta, kuivia lehtia sekä halpis kuiviketta. Talviaikana en halua niitä käyttää, vaan ostan Biolanin kuiviketta. Ilmeisesti Biolanin tehokuivike olisi parasta sillä siinä on kosteutta imevää biohiiltä ja lisä energiaa ja typpeä antamassa rypsirouhetta. Tämä on nyt kuitenkin ensimmäinen talvi, joten kokeilen pärjätä tuolla hiukan edukkaammalla peruskuivikkeella. 

Lisäksi hankimme Puuilosta erillisen ei lämpöeristetyn Farmari kompostorin jälkikompostointia varten. Se maksoi 40€. Samanlainen meillä on mökillä huussin vieressä sieltä tulevan kompostimassan jälkikompostointia varten. On toiminut siellä hyvin, niin varmasti myös kotona. Molempiin olemme laittaneet vielä jyrsijäverkot pohjalle.

Kompostin lämpö on jo ikävästi laskenut, eli toiminta on hidastunut huomattavasti. Olen ajatellut tehdä solumuovista lisäeristeen kompostimassan päälle, jotta kylmä ulkoilma ei pääsisi niin helposti jäähdyttämään massaa ja hidastamaan mikrobien toimintaa. Kuukausi sitten tyhjensin myös puolivalmista kompostia alaluukusta. Se auttoi hetkellisesti nostamaan lämpötilaa. Ajattelin vielä jossakin vaiheessa ennen kunnon talven tuloa tyhjentää hieman lisää. Jos lämmöt eivät siitä huolimatta nouse, saattaa kompostori jäätyä. Tämä ei kuitenkaan haittaa sillä kevät aurinko sen viimeistään sulattaa ja komposti käynnistyy. Tärkeintä on, että tilaa riittää talven biojätteille.

Itse olen täysin hurahtanut kompostointiin. Joka päivä täytyy käydä tarkistamassa lämpötilat ☺ Iltaisin jollei Nukkumattia näy, siirrän ajatukseni mökin tai kodin komposteille. Suunnittelen minne valmiin tuotoksen laittaisinkaan. Kompostointi omalla tontilla on tietysti iso ekoteko mutta itselleni parhaan nautinnon antaa tieto omasta ravinteikkaasta maa-aineksesta. Suosittelen kaikille omien biojätteiden kompostointia, jos se vaan on mitenkään mahdollista.

                                                                I ❤ kompostointi

Miksi täällä on ollut useampi vuosi hiljaiseloa?

 Aloin intoa puhkuen kirjoittamaan tekstejä tänne blogiin 2021. Ja sitten yllättäen vaikenin. Syy tähän on hyvin yksinkertainen, aika ei riittänyt. Mutta miksei riittänyt? avaan sitä nyt hiukan.

Huhtikuussa 2021 iso ja pitkäaikainen haaveeni/haaveemme toteutui. Allekirjoitin kauppakirjat mökkipaketista. Uutta mökkiä olin suunnitellut jo vuodesta 2012, kun tämän paikan ostin. Toki ei vanhassakaan huono ollut olla. Oli vaan vähän pieni, hatara ja lämmöt meni pääasiassa harakoille. Emme siis ole voineet mökillä viettää aikaa koko perheen voimin kylmänä aikana, tilanahtauden vuoksi.

2021 huhtikuussa siis allekirjoitin kauppakirjat Kimara 77 mökistä. Ihan suoraan kirjasta emme sitä ottaneet vaan teimme siihen omia muutoksia.

Alkuperäinen malli

Meillä on mökillä hyvin toimiva ulkosauna, joten saunan poistimme heti kättelyssä pohjasta. Meillä ei myöskään ole juoksevaa vettä, lukuunottamatta sitä, minkä itse jaksamme juosta vesiämpäreiden kanssa. Meille ei siis myöskään tullut erillistä pesuhuonetta tai vessaa. Käänsimme myös koko pohjan ympäri mutta pidimme kuistin alkuperäisellä paikalla. 
Näiden "poistettujen" tilojen tilalle saimme ison avoimen tupakeittiön, isomman makuuhuoneen, vaatehuoneen ja varauksen "vanhuspäivien" vessaan. Vessavaraus toimii meillä nyt varastona ja kantaa nimeä KOMERO. Alkuun siitä puhuimme aina vessana mutta se alkoi ärsyttämään, joten päätimme sen olevan KOMERO. Komeroita on ollut varmasti lähes jokaisessa vanhassa Varsinais-Suomalaisessa talossa, miksei siis meilläkin sopisi sellainen olla.

Meidän muunnos Kimara 77:stä

Mökkipaketti sisälsi ulkokuoren, eli hirret, paneelit, eristeet, kattotuolit, kattohuovat, ikkunat, ulko-oven, terassilaudat ym tarvikkeet, joilla mökkin ulkokuori saatiin valmistumaan. Meillä oli ulkopuoliset tekijät hoitamassa tämän osuuden. Heidän homma oli parissa kuukaudessa tehty.

Tämän jälkeen aloitimme itse työt. Asensimme lattialastulevyt ja laminaatit. Koolasimme parven lattian. Maalasimme ulko- ja sisäseinät. Paneloimme katot. Listotimme lattiat ja katot. Asensimme väliovet ja laitoimme ikkunoiden ja ovienkarmilistat sekä sisä- että ulkopuolella. Korkean tilan kattopaarteet koteloimme ja teimme väliseinien panelointeja. Rakensimme portaat (pystytykseen tarvitsimme ulkopuolista voimaa). Kasasimme parven kaiteet. Jne. Jne. Jne. Jne.

Tämän vuoksi ei ole ollut aikaa päivittää Blogia. Ja syy siihen, että päätimme tehdä itse nämä edellä mainitut rakennustyöt on yksinkertainen. Se on raha. Itse tekemällä saa säästettyä todella paljon rahaa. Aikaa siinä kyllä menee. Jos jollakin on sellainen ajatus, että "aika on rahaa", silloin kannattaa maksaa ulkopuoliselle.

Rahan säästämisen lisäksi, tämä on ollut ihan mielettömän mahtava parisuhdematka. Meistä kumpikaan ei ole mikään rakennusalan ammattilainen, joten meidän on todellakin tarvinnut keskustella ja pohtia yhdessä asioita.
Monesti ajatellaan, että mies on se joka osaa tällaiset projektit ja hallitsee koneet. Mies käyttää koneita (kyllä minäkin osaan), kertoo suunnitelmat ja siitä sitten vaan hommiin...  Meillä ei mene kuitenkaan ihan näin. Meillä keskustellaan ja aina "työpäivän" alussa sovitaan, että yhtään sahausta ei tehdä, jollei kumpikin ymmärrä mihin perustuu sahaus, mittaus, kulmaluku ym. Me puhumme ja väännämme "rautalankaa" (lista, paneeli, tms) niin kauan, että kummallakaan ei ole mitään epäselvyyttä. Tämän vuosi "sutta ja sekundaa" ei meidän raksalla ole liiemmin tullut.

Tässä tämä nyt on. Meidän Kimara 77

Toteutimme siis unelmaamme ja sen vuoksi täällä blogissa ei tapahtunut mitään. Saatan kertoa tämän unelman rakennusvaiheista ja kustannuksista myöhemmin lisää, jos se teitä kiinnostaa... 
Sen verran avaan kustannuksia jo nyt, että ulkokuoresta, eli paketista maksoin hiukan alle 40 000€. Pohjatyöt meillä oli "edulliset", koska rakensimme kalliolle. Ei tarvittu kaivinkodetta, paalutuksia tai muita isoja juttuja raivaamaan tilaa...

Meidän pohjatyöt tehtiin valamalla tolpat kallion päälle. Ajattelin, että sehän on hyvin simppeli homma... Ei se sitten ehkä sitä ollutkaan...

Tässä näkyy kokonaisuus, minkä näköinen
rakennelma täytyy tehdä, jotta tolpat ovat suorassa.

Tässä kuvassa rakennelmat purettuna minun (ja isäkin hiukan auttoi) toimestani

Pohjatyöt kalliolle tulivat maksamaan noi 8 000€. Onhan se siihen nähden edukas, jos täytyisi valaa sokkelit, tehdä salaojat, paaluttaa ym ym. 
Nyt ainakin tiedämme, että kosteusvaurioista ei meidän mökin alapohja ala kärsimään.

KOMPOSTOINTIA JA HUUSSIHOMMIA

LEHTI JA PUUTARHAJÄTE KOMPOSTIT
Veljeni on joskus sanonut, että jokaisen kaupunkilaisen mökkipihalla täytyy olla komposti. ”Ollaan niin ekologisia että”. No niin on muuten meilläkin!!!

Kiviaidan takana on iso avonainen lehti- ja puutarhajätekomposti. Siihen laitamme suurimman osan syksyn lehdistä sekä oksia, risuja ja havupuiden oksista tehtyä haketta. Haaveilemme, että jonain päivänä siinä on kantava maa. En tiedä mitä siihen tulemme istuttamaan. Mahdollisesti nurmikkoa, kukkaniittyä tai katsomani puutarhaohjelman innoittamana ruusuja. Aika näyttää.

Meillä on myös erilliset lehtikompostit vajan takana. Ne on tehty koulun sisäkatosta poistetuista ritilöistä. Nippusiteillä olemme ne yhdistäneet ja vierekkäin asentaneet. Näiden kompostien kääntäminen on vähän hankalaa, kun tarikon piikit osuvat aina noihin ritilän reikiin. Muuten ovat toimivat ja suht huomaamattomat.

Näistä häkkikomposteista saamme tulevaisuudessa hyvää maanparannusainetta. Avokomposteista ravinteet kyllä huuhtoutuvat pois vesisateiden mukana, mutta maatunut aines on hyvää ilmavaa materiaalia esimerkiksi kukkamaihin ja pensaiden juureen.

Alkuun oli yksi pieni, sitten lisättiin toinen pieni. Ja myöhemmin
rakensin vielä tuon vasemmanpuoleisen ison häkin. Mutta mitä
vihreää muovin näköistä onkaan kompostissa???

No siellähän on siemenestä kylvämiäni kuusentaimia.

Myöhemmin olen häkit vuorannut solumuovilla, jotta lämpo ja
kosteus pysyvät paremmin komposteissa.

PASKHUUS
Täällä Honkasalossa on ollut alkeellinen huussi. Koppi, jossa on laveri ja siinä reikä. Reiän alla saavi. Ja siihen teimme tarpeet ja heitimme kuiviketta päälle. Kaivoimme maahan kuopan, tyhjensimme saavin siihen ja istutimme päälle pensaan. Näinhän ei oikeasti olisi saanut tehdä. Käymäläjätteitä ei lain mukaan saa kaivaa maahan, vaan ne pitää jälki kompostoida umpikompostorissa. Sellaistahan meillä ei ollut, vaan monen muun tavoin kaivoimme / hautasimme ne maahan. AUTS, väärin tehty.

Huussi vuonna 2012

Olemme päivittäneet huussia poistoon menevillä
 maaleilla ja kodistamme löytyvillä
 esineillä ja tauluilla.

2020 VÄHÄN PAREMPAA PÖNTTÖÄ
Nykyisin meillä on Biolanin kompostoiva huussi. Isäni rakensi sen. Puutavaran saimme äitini ja siskoni omakotitalon ulkoseinä remontin "jätteistä". Ja loput tulivat heidän terassin alta, jossa puut olivat maanneet toitoistakosta kymmentä vuotta. Äiti päätti, että nyt niiden säilytysaika on tullut päätökseen ja tarjosi niitä meille. Ja mehän ne sieltä haimme.

Kattopellit saimme työkaverimme naapurilta, sillä hän vaihtoi uudet omakotitalonsa katolle. Pelleistä olivat maalit hilseilleet mutta minä hion ne rälläkän teräsharjalla ja maalasin uudelleen peltikattomaalilla.

Peltikatto ennen hiontaa...

..hionnan jälkeen...

..ja seuraavana keväänä maalauksen jälkeen

Sieltä se tulee

Ja valmiina

Rakennuskustannukset olivat minimaaliset. Ainut kallis investointi oli se Biolanin pönttö mutta se kannatti. Huussia tyhjentäessä en edes ymmärtänyt, että kaivoin ”kakkaa” sieltä ulos. Se ei haissut, ei ollut märkä, limaista tai muutenkaan vastenmielistä. Todella siistiä touhua.
Lisäksi piti hankkia mursketta, jotta saimme tehtyä tasaisen pedin rakennukselle. Mursketta otimme paikallisesta kuljetusyrittäjältä, kerralla koko kuorman. Nyt meillä on pitkäksi aikaa mursketta ja hankinta tuli huomattavasti edukkaammaksi, kuin parin kuution ostaminen kerrallaan..

Pari vinkkiä kompostoivaan huussiin: Mikäli aiot levittää massan heti tyhjennyksen jälkeen pihalle, älä laita ohjeistuksesta huolimatta kompostoivaan huussiin suodatinpusseja tai esim kananmunan kuoria . Ne eivät ehdi maatua. Näyttää rumalta, jos olet levittänyt kompostin pensaan juureen ja siellä loistavat valkoiset kananmunankuoret ja suodatinpussit lentelevät pitkin pihaa.

Mikäli oleilette mökillä myös talvella, suosittelemme hankimaan huussiin Biolanin huussikuiviketta. Mehän täällä  nuukaillaan ja ostetaan aina halvinta. Ja nyt taas todettiin, että se ei ole aina ihan järkevää… Biolanin pöntön mukana tuli kaksi säkkiä heidän kuivikettaan. Jaettiin niitä sekä vanhaan, että uuteen huussiin. Vanhassa on vuoden aikana käyty max 5 kertaa, joten siellä oli tätä kuiviketta edelleen keväällä jäljellä. Uudessa oli halpis-kuiviketa. Halpis-kuivike jäätyi kovilla pakkasilla kivikovaksi. Ei meidän auttanut muu kuin ottaa se mökkiin sisälle sulamaan ja kuivumaan. Kävin kuitenkin katsomassa mikä oli vanhassa huussissa tilanne…? Siellä se Biolanin kuivike oli edelleen täysin irtonaista ja helposti levitettävää…

Kuivikkeen hankinnassa ei siis kannata nuukailla. Mekin Nuukamuikkuset ostetaan jatkossa (ainakin talveksi) Biolania, vaikka se maksaakin hiukan enemmän.

Nuukamuikkus-vinkki: Älä usko netin keskustelupalstoilla kerrottuihin kuivikkeen määriin. Niissä kerrotaan, että joka kerran jälkeen heitetään litran vesikupillinen kuiviketta perään... Mitä ihmettä???
Me laitamme noin 1-2 dl kuiviketta/ käynti. Ei haise, ei täyty liian nopeasti ja lopputuotos on "täydellinen". Meitä on neljä henkeä täällä, jos jokaisen käynnin jälkeen heittäisimme litran kuiviketta perään, väitän, että sieltä takaluukusta kaivettaisiin ulos kuivikketta kakkalla höystettynä, kuukausittaisin. Säiliö on kyllä iso mutta on täysin turhaa ja rahan haaskausta täyttää sitä kuivikkeella.
Meidän toimintatyylillä huussi tyhjennetään noin 2-3 kertaa vuodessa, ja se on siistiä hommaa. Lopputuotteena jo hyvin maatunutta "multaa". Jonka voi joko heti levittää kukkamaihin ja koristepensaiden juurelle, tai vaihtoehtoisesti jälkikompostoida erillisessa kompostissa.

Kaikenlainen kompostointi on mahtavaa puuhaa ❤

PIHAKÄMPPÄ = PIHIS

 Piharakennuksen päädyssä oli huone, jonka seinät oli jollakin tavalla eristetty ja lattialla oli vanha muovimatto. Huone oli aivan täynnä ”aarteita”. Oli vanha ompelukone, puulaatikoita, Arabian astioita jne. Kävimme sen ystäväni kanssa läpi. Oikein mitään en sieltä ollut valmis pois heittämään mutta kaikille löydettiin paikat ja huone saatiin tyhjäksi. Tarkoitus oli joskus tulevaisuudessa tehdä siitä makuusoppi. Se tulevaisuus tulikin hyvin nopeasti eteen, kun äitini, siskoni ja serkun tyttö tulivat saariston rengastien päätteeksi fillareilla pihaan.

Pestiin lattiat, laitettiin matto paikalleen ja mökin makkariin suunnittelemani verhot ikkunoihin. Toinen verho ei mahtunut verhotankoon, joten se viritettiin ”Piippo” kotinarulla ikkunaan. Vielä tänä päivänäkin verho on sillä ikkunassa. Miksi vaihtaa toimivaa ratkaisua…

Fillaristeillä oli omat makuupussit mukana ja minulta löytyi heille retkipatjoja pehmeämmät patjat.. He viettivät siellä mukavan yön kuivassa paikassa, ennen loppu rutistusta kotiin. Seuraavana yönä minä nukuinkin jo patjalla ”Pihiksessä”.

 

Pikkuhiljaa Pihis muotoitui mukavaksi kahden hengen (120 cm leveä sänky) nukkuma sopeksi. Siellä oli raikas ilma nukkua ja aamulla sai herätä seinien läpi kuuluvaan linnun lauluun.

Pihikselle meillä on jo jatko suunnitelmia... Niistä ehkä sitten aikanaan lisää...