KUKKIA JA RIKKARUOHOJA

 TAISTELU VOIKUKKIA VASTAAN

Minulla on ollut tapana kerätä voikukkien kukoistuksia pois, jotta ne eivät leviäisi koko pihalle. Aika turhaa hommaa, kun maassa niiden juuret ovat kuitenkin syvällä ja yhä uudestaan ja uudestaan nousevat sieltä.

Hankin pari vuotta sitten Fiskarsin voikukkaraudan. Se onkin aika epeli. Sen kanssa, kun painelee menemään, alkavat voikukat hävitä. Tosin varsi on hieman lyhyt, vaikka itse olen vain 161 cm pitkä, joudun sen kanssa työskenetelemään jatkuvasti selkä kyyryssä. Viime keväänä päätin lähteä oikein kunnolla taisteluun, sekä mökillä, että kotona. Sain niska-hartiaseudun ja selän niin kipeäksi, että pariin viikkoon ei tullut mistään tekemisestä mitään. Kohtuus siis kaikessa, myös taistelussa voikukkia vastaan. 

Kyllä nousee

PERENNAT

Täällä on monenlaisia vanhoja perinteisiä perennoja. Niitä putkahtaa esiin eri paikoista. Yksi kauneimmista on kuvassa näkyvä pioni.

Pioneja täällä on useampia. Alkuun tämän kuvassa näkyvän lisäksi, kukki myös toinen. Sen juurakko kuitenkin hajosi, kun siirsimme yhtä kiveä vuosia sitten. Versoi kyllä joka vuosi ylös maasta mutta versot olivat hentoja, eivätkä tehneet kukkaa.
Olin lisännyt vuosittain juurakon päälle haketta, estääkseni rikkaruohojen tulon. VÄÄRIN. Pioni on hyvin tarkka istutussyvyydestään. Tajusin virheeni viime keväänä ja poistin hakkeet juurakon päältä. Versot vahvistuivat mutta eivät vielä tehneet kukkaa. Toivottavasti tänä vuonna tulisi kukkiakin.

Olen täällä vuosien aikana siirrellyt kukkia paikasta toiseen. Sen myötä osa on hävinnyt ja osan olen tarkoituksella pyrkinyt hävittämään.
Sormustinkukka ei ole varsinaisesti perenna, vaan kaksivuotinen. Ensimmäisenä vuotena se kasvattaa lehdet ja toisena vuotena kukkii erittäin komeasti, korkealla kukkavarrella. Yksi kukkavarsi tekee varmaan tuhansia (jollei jopa kymmeniätuhansia) siemeniä ja siitä on mahdotonta päästä kokonaan eroon. Kukkana se on todella kaunis, sen vuoksi toivonkin sen kukkivan pihallamme. Sen siementämistä pitää kuitenkin rajoittaa. Sormustinkukan kaikki osat ovat erittäin myrkyllisisä, joten lapsiperheen pihalle se ei ole järkevä valinta.

Sormustinkukkia

YKSIVUOTISESTA TULIKIN KAKSIVUOTINEN

Ostin paikallisesta kukkakaupasta, Kukkapuoti Vilhelmiinasta 2019 kesällä ale- kukkia. Yhtenä oli hopealehti. Istutin sen kannon nokkaan, vanhaan pohjattomaan vatiin. Sekä vati, että kuvassa näkyvä pohjaton kastelukannu, on pelastettu paikallisesta kierrätyspisteestä.

Toisen romu on toisen aarre

Hopealehti ei ollut syksyn aikana ottanut nokkiinsa pienistä yöpakkasista. Siitä huolimatta laitoin senkin kompostiin. Jätin sen kauniisti oikeinpäin pinnalle.
Koko "lämpimän" talven ja kevään sitä katselin kompostissa. Osa lehdistä näytti kuolleilta mutta osa oli täysin elinvoimaisen näköisiä. Keväällä totesin sen olevan edelleen hengissä ja siirsin sen kukkapataan. 
Kesän mittaan se vaan vahvistui vahvistumistaan ja alkoi kukkia. Kukat olivat mitäänsanomattomat, joten leikkasin ne pois.  Jos olisin tiennyt sen kasvavan noin isoksi, olisin istuttanut sen suoraan maahan. Kyseinen kukkaistutus näytti jotenkin hiukan resuiselta... Oli kuitenkin hienoa nähdä tämän kukan selviytymistarina. Tästä talvesta se ei enää tainnut selvitä.

Hopealehti kukassa

KESÄKUKKIA ALE-LAARISTA

Vaikka suosinkin monivuotisia kukkia, haluan myös kesäkukkia pihalle. Ne hankin yleensä poistoerinä. Esimerkiksi Tokmanni myy kukintansa lopettaneet pelargoniat monesti ihan pilkkahintaan (esim 0,50€/kpl). Parin viikon lannoituksen ja hoidon jälkeen niistä kasvaa yhtä komeita kukkia, kuin niistä täydellä hinnalla ostetuistakin. Tietysti, jos juhlat ovat huomenna ja haluaa kukkivia kukkia, pitää niistä olla valmis maksamaan vähän enemmän. Yleensä meillä ei ole niin kiire kukinnan kanssa, ettemme ehtisi paria viikkoa odottaa. Ilo kukista on vielä suurempi, kun muistelemme miten edukkaasti ne saimmekaan.

Amppeli varastosta ja kukat eurolla Tokmannin alesta

Edellisen vuoden orvokkien siementämiä taimia maasta purkkiin

TAIMIA SIEMENISTÄ

Kyllähän jokainen puutarhahullu sen tietää, että keväällä, kun kaupoissa alkaa siemenpusseja näkymään, ei niistä pysty olemaan erossa. Ja toisaalta, ei pidäkään. Meitä varten kauppias on ne myyntiin ottanut. Itselläni (ja varmaan muutamalla muullakin) on se paha tapa, että aloitan niiden esikasvattamisen liian varhain ja niistä tulee aika "honkkeloita". Kyllä ne yleensä kesänaikana vahvistuvat. 
Ryhmäsamettiruusu on suosikkini, jota esikasvatan. Viime vuoden kukat olivat valtavat. Laitoin niitä samaan laatikkoon pelargonioiden kanssa, ne valtasivat koko alan ja pelargoniat jäivät alakynteen. Keräsin niistä siemeniä ja nyt olenkin niitä laittanut mökin ikkunalle esikasvatukseen. Toistaiseksi ovat aika huonosti itäneet, mutta täytyy muistaa, että mökkimme on pääasiassa kylmiltään. Kyllä niitä sieltä vielä nousee. Lisäksi tuo kylmyys saattaa olla niille ihan hyväksikin. Itävät rauhassa ja kasvavat rauhallisesti pituutta. Jos samettiruusua esikasvattaa sisällä aikaisin, kannattaa aina ensimmäinen nuppu poistaa. Näin kasvi haaroittuu ja vahvistuu.

SIEMENTEN KERÄILY KUKKINEISTA KUKISTA

Työmatkani varrella on erittäin hienoja (julkisia) perennapenkkejä. Viime syksynä, kun kukat alkoivat lakastumaan, seuralin niitä päivittäin. Halusin saada niistä siemeniä, jos niihin vaan niitä tulisi. Ja kyllähän niihin tuli. Keräilin niitä varovaisesti, kasveja vahingoittamatta. Osan laitoin jo syksyllä kukkapurkkeihin ja upotin purkit maahan. Nyt keväällä jännitetäänkin, tuleeko niistä mitään. 
Osan siemenistä säästin ja kylvin nyt keväällä purkkeihin.  Ainakin sinipiikkiputken siemenet ovat viikossa alkaneet itää. Toivottavasti muutkin itävät. 

Muistathan, jos keräät julkisilta paikoilta siemeniä, älä tallaa tai vahingoita kasvia. Älä kerää kaikkia siemeniä. Ehkä olisi myös hyvä pyytää lupa niiden keräämiseen. En ole perehtynyt tarkemmin lakiin, onko se sallittua tai kiellettyä. Näin kuitenkin olen itse toiminut. Harkiten ja asiallisesti toimien, en usko, että kukaan näkee vaivaa asiasta.